Kuuntelin pari päivää sitten futuristi Elina Hiltusen esitystä maailman megatrendeistä. Koska itse seuraan service desk -alueen trendejä, niin väistämättä päässäni käynnistyi pohdinta, onko näillä megaluokan trendeillä suoraa…
Kuuntelin pari päivää sitten futuristi Elina Hiltusen esitystä maailman megatrendeistä. Koska itse seuraan service desk -alueen trendejä, niin väistämättä päässäni käynnistyi pohdinta, onko näillä megaluokan trendeillä suoraa…
No, eipä paljon, voisi äkkiseltään sanoa. Service desk nähdään edelleenkin keskeisenä palvelunhallinnan osa-alueena, jolla on tärkeä rooli arvon tuottamisessa liiketoiminnalle.
Service deskiä on kutsuttu single point of contactiksi tarkoittaen keskitettyä yhteydenottopistettä kaikille käyttäjien yhteydenotoille. Jos spokkitermiä käy miettimään ihan kirjaimellisesti, niin se ei oikeastaan kerro service deskin…
Shift left –termi on ilmaantunut pikku hiljaa service desk –slangiin. Mitäköhän tuolla mahdetaan tarkoittaa, kysyi mm. eräs kollegani jokin aika sitten. Tämä trendi on näkynyt jo jonkin…
Maailmalla on prinssejä ja prinsessoja eli Prince2-sertifioituneita projektiammattilaisia jo melkoinen määrä. Tarinat eivät kerro, onko kylkiäisenä tullut myös puolet valtakuntaa, mutta projektipäällikön työkalupakissa ja CV:ssä Prince2-osaaminen ja -sertifikaatti kyllä huomataan. Se voi olla se pieni ero.
Service deskien elinkaari Suomessa kattaa noin 25-30 vuotta. Organisointitavat tai tehtävät yleisellä tasolla eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon näiden vuosien aikana. Sen sijaan teknologian kehitys sekä palvelujen määrä ja monimutkaistuminen ovat lisänneet osaamisvaatimuksia ja esimerkiksi kustannuspaineita. Nykyään tarjolla on myös huomattavasti laajempi työkaluvalikoima tukemaan service deskin työtä – kiitos teknologian kehityksen.